Tämän vuoden World Series of Pokerissa on nähty tavallista enemmän menestyjiä itänaapuristamme. Viime vuoden WSOP:ssa Alex Kravchenko ylsi neljännelle sijalle, ja tänä vuonna Ivan Demidov istuu finaalipöydässä, edessään pöydän toiseksi suurin stäkki. Demidovilla on siis erittäin hyvät mahdollisuudet tuoda WSOP-titteli Venäjälle, kun pelejä jatketaan marraskuussa. Kaksi muuta venäläistä ovat jo voittaneet WSOP-rannekkeet tämän vuoden turnauksessa; Vitaly Lunkin voittin no-limit Hold'em -tapahtuman ja Svetlana Gormenkova naisten mestaruuden. Lisäksi Kiril Gerasimov on pelannut erittäin vakuuttavaa peliä tämän vuoden WSOP:ssa, saavuttaen kaksi finaalipöytää ja lunastaen neljä kertaa yli 400 000 dollarin potteja.
Pokerin suosio on räjähtänyt Venäjällä, ja itänaapureita tullaan varmasti näkemään lähivuosina European Poker Tourilla ja muissa pokerin suurtapahtumissa.
Moni ihmietteleekin, mistä kaikki nämä taitavat venäläispelaajat oikein tulevat, ja miten pokerin taso on nykyään juuri Venäjällä niin korkea. Vastaus saattaa hyvinkin liittyä venäläisten intohimoon toista matemaattista taitopeliä, shakkia, kohtaan. Venäläiset ovat vuosia löylyttäneet mm. amerikkalaisia vastustajia shakissa, ja esimerkiksi Bobby Fischerin ja Boris Spasskyn kotaamiset ovat jääneet historian kirjoihin eeppisinä shakkitaisteluina. Vaikka pokerin tila ei toistaiseksi ole aivan vastaavalla tasolla, itänaapurimme pokeriammattilaisten taso tuntuu vahvistuvan erittäin vakuuttavaa tahtia.
Shakki on erittäin otollinen harjoitusalusta pokerille, sillä molemmat ovat matematiikkaan perustuvia taitopelejä, kuten backgamonkin. Backgammon toimiikin yllättävän monen pokeriammattilaisen, kuten Gus Hansen ja Phil Laakin uran pohjana.
Suurimmat erot pokerin ja shakin tai backgammoin välillä on tuuri, jolla on edellä mainituista peleistä suurin osa varmasti pokeripöydässä. Toinen suuri ero on bluffaamisen jalo taito (josta on odotettavissa artikkeli vielä myöhemmin tällä viikolla), mutta mitkäköhän ovat näiden pelien suurimmat yhtäläisyyydet?